27.1.2011

Across the Pond

Tuumin tässä, että olisi jo korkea aika esitellä Amerikan aikana valmistuneet käsityötuotteet:


Foxy Soxs
Ohje: Milo (Cookie A.:n kirjasta Sock Innovation)
Lanka: Schoppel-Wolle Admiral 4 ply, kettumetsänkirjava, 90g
Puikot: 2,5

Nämä sukat ovat oikeastaan mannertenvälinen projekti. Lanka on ostettu kotoisesta Jyväskylästä, mutta pakkasin sen mukaan, koska arvelin neulomisen olevan hyvää ajanvietettä niin yksinäisiin dorm room-iltoihin kuin kansainvälisiin porinapippaloihinkin. Mutta siellä New Englandissa vaan on niin tolkuttoman hektistä – kahvia juodaan paljon ja harvemmin istualtaan – että en ehtinytkään tikuttamaan valmiiksi kuin yhden sukan. Kärkisilmukat päättelin tasan tarkkaan läksiäisjuhlissamme! ...Ja toinen sukka neuloutui sitten kotiinpaluuta seuraavina laiskoina päivinä ikiomassa sohvannurkassa.


Admiral on ihan perushyvää, napakanoloista villasekoitesukkalankaa. Tuntuu aika tekokuituiselta, mutta väreistä tykkään kovasti. Tulee mieleen ketut ja ketuista taas lapsuuden kirjasuosikki Taikametsän ketunleipäjäljet (kuvitukset ihanaa Riikka Juvosen akvarellia!), jossa Levoton kettu pääsee eroon kirotuista jäljistään vaihtamalla käpäliinsä onnelliset vanamot.


Levottomat sukat. Uskaltaako näitä pitääkään vai löydänkö itseni kohta taas uudelta mantereelta?


Tämä huivi taas on ihka-aito connecticutilainen, born and raised.

Connecticut Scarf
Ohje: Lamina (Knitty, First Fall 2010)
Lanka: Berocco Lustra, 100 g
Puikot: 4,5


Huivin syntytarina on tällä kertaa himpun villimpi kuin "öh, ostin uuden takin, niin piti neuloo sen väreihin sopivat asusteetki sitten". Ei: Lensinpä tuonne New Yorkiin ja halusin tietysti kierrellä kaupunkia hieman, ennen kuin jatkaisin matkaani pohjoiseen. Köyhänä opiskelijana majoituin tietysti hostelliin Upper West Sidelle. Ei siinä muuten mitään, mutta matkalaukun vetoketjujen unohtaminen auki yön ajaksi oli kohtalokas virhe: sisään livahti hiiri, joka söi mukaan varaamani Fazerin siniset ja pisti koko pakkauksen pesuun ja desinfiointiin. Kaiken muun sain pestyä kolikkopyykkikoneilla, mutta Gail-huivini oli lähetettävä takaisin Suomeen käsiteltäväksi ja pingotettavaksi.

Onneksi pakkasiin oli vielä pari kuukautta aikaa, joten ehdin neuloa uuden huivin menetetyn tilalle! Lanka löytyi New Havenista, missä kävin tutustumassa Yalen yliopistoon. (Ostin eräästä second hand-kaupasta myös vanhoista prätkän pinnoista tehdyt neulepuikot! Esittelen joskus.)


Ensimmäinen kosketukseni tencel-lankaan, ja täytyy sanoa, että kauniisti hehkuu. Tuntu on kuitenkin sen verran muovinen, että vähän tuli sitä unelmaisen babymerinoista Gailia ikävä.. Älkäätte kuitenkaan huoliko – sekin on taas kovassa käytössä ja uuden veroinen! :)


Tuota New Havenista varta vasten hankkimaani kerää lukuun ottamatta tein kaikki lankahankintani netissä. Olen jo pitkään haikaillut Knit Picksin lankojen perään ja täytyy sanoa, että uskomattoman laadukkaan tuntuista tavaraa hintaansa nähden! (On synti ja häpeä, ettei näitä voi tilata Eurooppaan. Pitänee pistää adressi pystyyn...) Kahmin kahta eripaksuista silkkisekoitetta, pitsivahvuista merinoa ja monisävyistä sukkalankaa. Yksikään vyyhti ei vielä ole ehtinyt puikoille, mutta lupaan, että näistä kuullaan pitkin vuotta. ;)


Paitsi konkreettista käsityötavaraa, mukaan tarttui tietenkin myös kaikenmoisia uusia vaikutteita ja mieltymyksiä – enimmäkseen kalliita tai epäterveellisiä. Yksi uusista rakkaudenkohteistani on cupcaket, joita olen aiemmin pitänyt todella yliarvostettuina. Nyt olen kiiruhtanut leipomaan niitä itsekin:


Käytin Pirkan Vadelmaisten kuppikakkujen ohjetta. Kuorrutetta tein tosin vain puolet tuosta määrästä ja se riitti hyvin. Lisäksi korvasin kuorrutteen vadelmat tilkalla mustikka-aroniamehua. (Kypsentämättömissä vatuissahan vaanii se norovirus...) Suosittelen lämpimästi – oli herkkua! <3

Ja leipomuslistalla on yhä jonoa: haluan toki kokeilla New Yorkin diner-tyylistä juustokakkua, mehevää red velvet cakea, porkkanakakkupohjaisia kuppikakkuja, karamelliomenoita sekä iki-ihania macaron-leivoksia, joihin törmäsin vaihtoyliopiston kansainvälisillä viikoilla... :9 Mitäs sanoin: kallista ja epäterveellistä. I'll keep you posted.

3.1.2011

Outo arki

Niin loppui amerikkalainen syyslukukauteni...
Lensin takaisin Totorolla.


Norwegian Totoro Mittens (Ravelry)

Lanka: Ihanan niittyinen Novita Nalle Colori (n. 50 g); valkoinen Novita Wool (n. 30 g)

Puikot: Knit Picks Symphonie 3,5


Ensimmäinen lapanen valmistui oikeastaan jo viime talvena, mutta kuuma kesä lähetti projektin pitkille horrosunille. Vasta nyt, kun kotiuduin uudenvuoden tienoolla, olin niin kovassa neulontapuutteessa, että rykäisin toisen lapasen valmiiksi parissa illassa. Totoroihin tarttuminen tuntui erityisen sopivalta kahdesta syystä:

1.) Kotimatka oli niin pitkä, että alpakkasormikkaisiini puhkesi reikä. Tarvitsin uudet hanskat.

2.) Jos animen piirissä on koskaan luotu maagista realismia, Totoro on juuri sitä: omituisia asioita arkisessa maailmassa.



Muualla asuminen näyttää kaiken tutun niin uudessa valossa. Jos olisin istunut täällä koko syksyn, en ollenkaan huomaisi, kuinka pitkä ja sininen on suomalainen talvihämärä. Rekisterikilvet ja pistorasiat ovat aivan erinäköisiä kuin muistin. Ja kaikkialla on pientä, hiljaista ja uneliasta.

Ihan kuin olisi palannut maahismaahan, jonka luuli vain kuvitelleensa.



Yle muuten esitti Tonari no Totoron juuri tänä aamuna, kun lopettelin peukaloa. Peukaloa, josta tuli ihan eri näköinen kuin edellisestä. Tein ohjeeseen nimittäin paljon muutoksia, mutta vähän muistiinpanoja. Kakkoslapasesta tuli myös himpun isompi, koska väliin mahtui melkein vuosi taukoa ja muuta projekteja enkä ole mikään kirjoneuleiden mestari. ...vielä!

Mutta bottomline: I'm back! With vengeance and cute mittens!


(Jos haluat katsoa, miten vaihtokauteni meni, vieraile osoitteessa connecticuted.blogspot.com. Takautuvia päivityksiä on vielä luvassa.)