Tohtori
Livingstone, oletan, että olen löytänyt aivan uudenlaisen blogilimbon:
sisäasiainministeriö lähetti luottovalokuvaajani susirajalle. Siksi en ole
saanut kesäneuleistani julkaisukelpoisia kuvia. Kävin kyllä läpi kaikki vanhat
IRC-Galleria-niksit, mutta tämä ei ole IRC-galleria. Tämä on blogi.
Kunnianarvoisa sellainen.
Onneksi personal
rajajääkärini käy silloin tällöin lomilla. Tai no, "lomilla". Pistin
sen raakalaismaisesti kuvaushommiin heti juna-asemalla:
Way to Mandalay
(Garnstudion ohje)
Lanka: (se
ihanan) hopeainen Novita Tennessee, n. 90 g
Puikot:
4.0 mm
Napit:
metallia, ompelulaatikon aarteita
Sanalle
"waist coat" ei vain ole hyvää suomenkielistä vastinetta. Ei tämä
sentään mikään liivi ole, vaan jotain coolimpaa.
Tein helmoista
himpun pidemmät kuin ohjeessa kehotettiin - 'cause I wanted more of the good
stuff. Tästä seurasi tosin melko epämääräiset mittasuhteet. Tai ehkä tavallinen
t-paita ei ole paras mahdollinen aluskerros? Ei kiinnosta. Tämän neuleen
tarkoituksena ei ole asetella kurvejani nykyisen kauneusihanteen vaatimiin
paikkoihin. Ei, sen tarkoituksena on olla vaan. Kaunis ja bad-ass.
Juuri
neuleiden kuvaaminen on muuten inhokkiosani tässä bloggausprosessissa, lähinnä
siksi, että olen ehkä maailman epävalokuvauksellisin ihminen. Hyvänä päivänä noin joka kymmenes
kuva on sellainen, jossa en näytä siltä, että olisin juuri syönyt jotain elävää,
kutsunut kuvaajaa ihmepervoksi tai menettänyt jonkin ruumiinosani jossain kummallisessa
esterataonnettomuudessa. Mutta tällä kertaa pääsin sentään kiipeilemään
höyryveturin päälle! All aboard!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti